Öljyautot ajelevat – vaihtoehtona bioenergia ja lämpöyrittäjyys (julkaistu LK 01.06.2012)
Valitaanko kotimainen uusiutuva energiaraaka-aine, paikallisen osaamisen hyödyntäminen ja kestävän kehityksen mukainen energiantuotanto vai ”vain” kerran vuodessa kirpaiseva öljylasku? Tahto ratkaisee.
Jos poliittista tahtoa löytyy, on uusiutuvaan kotimaiseen energiantuotantoon johtava tie taivasta myöten auki, myös Lapissa. Lapin maakunnassa pieniläpimittaista energiapuuta korjattiin viime vuonna 286 000 m3. Metsänhoidollinen tavoite ja realistinen mahdollisuus pelkästään pienpuun osalta on 800 000 m3. Tällä määrällä voitaisiin kattaa kaikkien kotitalouksien lämmöntarve Lapissa.
Uusiutuvan energian käytön voimakas lisääminen loisi runsaasti edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle koko tuotantoketjussa: kasvatuksessa, korjuun suunnittelussa ja toteutuksessa, raaka-aineen kuljetuksessa ja varsinaisessa lämmöntuotannossa. Yritystoiminnan lisääntyessä työllisyys paranee ja kuntien verotulot karttuvat ja mikä parasta, kaikki hyöty ja eurot jäävät paikallistalouteen, eivätkä kilise valtakunnan rajojen ulkopuolelle öljyntuottajien taskuihin.
Kunnilla ja seurakunnilla on valtavat määrät kiinteistöjä, jotka lämpenevät öljyllä. Nämä kiinteistöt ovat erinomaisia kohteita uudelle, bioenergiaan pohjautuvalle lämpöyrittäjyydelle. Lämpöyrittäjä perustaa pienehkön lämpölaitoksen lämpöä tarvitsevan kiinteistön yhteyteen ja myy tuottamaansa lämpöenergiaa asiakkaalle yhteisesti sovittuun indeksisidonnaiseen hintaan. Toinen mahdollisuus lämpöyrittäjälle on toimia asiakkaan omistamassa lämpölaitoksessa ja vastata sen toiminnasta. Lämpöyrittäjä voi osaamisensa mukaan varsinaisen lämmöntuotannon lisäksi keskittää liiketoimintaansa raaka-ainehankintaan metsästä ja haketukseen polttoa varten.
Lämpöyrittäjä on tulevaisuuden bioenergiankäytön perusyksikkö, jonka avulla fossiilisten polttoaineiden käyttöä kunnantalojen, kirjastojen, koulujen, leirikeskusten, seurakuntasalien, kirkkojen ja muiden kiinteistökeskittymien lämmitysmenetelmänä voidaan vähentää. Kiinteistöjen omistajien olisi nyt syytä herätä ajattelemaan lämmityskustannuksia ja tehdä pieni satsaus haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja paikallisen elinkeinokentän piristämiseksi; lopettaa ylikansallisten öljy-yhtiöiden rikastuttaminen ja siirtyä puhtaaseen kotimaiseen bioenergiaan.
Sijoitus kotimaisen bioenergian käyttöön on varmasti kannattava sekä lämmöntarvitsijalle itselleen, lämpöyrittäjille että koko Lapille. Investointien takaisinmaksuaika on lyhyt ja parhaassa tapauksessa huomattavaa kustannussäästöä fossiilisten polttoaineiden käyttöön verrattuna alkaa tulla jo muutamassa vuodessa. Kouluttamalla lämpöyrittäjiä lämmöntuotannon ja yritystoiminnan osaajiksi luodaan vahva perusta uusille lämmöntuotantoyrityksille. Perustan luomisen edellytys on rahoituksen oikea kohdentaminen.
Lapin Energiakoulu -hankkeen tavoite on lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä Lapissa ja luoda edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle koulutuksen keinoin. Faktatietojen valossa tarvetta yrittäjyyskoulutukselle lämmöntuotannon toimialalla on jo nyt olemassa. Jotta koulutus kannattaa järjestää, täytyy todellisia kohteita yritystoiminnan käynnistämiseksi olla valmiiksi tiedossa. Kohteiden saamiseksi tarvitaan vain poliittisen tahdonvoiman kohdentaminen vihreän energian suuntaan; suuntaan jota koko Lappi tarvitsee.
Kalle Santala
